Avioliitto vai avoliitto – mitä eroa niillä on yhteisen kodin kannalta?

Yhteistä kotia ei pääsääntöisesti voi myydä tai vuokrata ilman aviopuolison suostumusta

Kuvitellaan, että pari asuu asunnossa, jonka toinen on ostanut jo ennen suhteen alkamista. Asunto on kokonaan hänen nimissään.

Avioliitto ei muuta asunnon omistusta: asunto kuuluu edelleen sen omistavalle puolisolle.

Jos asunto on tarkoitettu puolisoiden yhteiseksi kodiksi, omistaja tarvitsee kuitenkin pääsääntöisesti aviopuolison suostumuksen sen myymiseen tai vuokraamiseen ulkopuoliselle, vaikka omistaisi asunnon kokonaan yksin.

Suoja koskee sekä asunto-osakkeita että asuinkiinteistöä. Avioehto ei itsessään poista suostumuksen tarvetta. Laissa on poikkeuksia, ja tuomioistuin voi tietyissä tilanteissa antaa luvan suostumuksen sijasta.

Aviolesken oikeus jäädä yhteiseen kotiin

Avioleskellä on tietyin edellytyksin oikeus pitää yhteinen koti hallinnassaan, vaikka asunnon omistusoikeus siirtyisi esimerkiksi vainajan lapsille. Keskeisenä edellytyksenä on, ettei lesken omassa varallisuudessa ole kodiksi sopivaa asuntoa.

Hallintaoikeus ei tarkoita asunnon perimistä. Lapset voivat omistaa asunnon, mutta leski saa jatkaa sen käyttämistä kotinaan. Lasten vaatimus perinnön jakamisesta tai avioehto ei syrjäytä tätä lakisääteistä suojaa.

Avopuolisolla ei ole vastaavaa lakisääteistä kodin hallintaoikeutta.

Kuka perii avopuolison osuuden yhteisestä kodista?

Yhteinen omistus ei tarkoita, että perisit kumppanisi osuuden kodista.

Jos avopari omistaa talonsa puoliksi eikä vainajalla ole rintaperillisiä tai testamenttia, hänen osuutensa perivät lähtökohtaisesti hänen vanhempansa. Kuolleen vanhemman sijaan tulevat yleensä vainajan sisarukset tai heidän jälkeläisensä.

Voit siis päätyä omistamaan kotisi yhdessä kumppanisi perheen kanssa.

Aviopuoliso puolestaan perii lähtökohtaisesti ilman testamenttia, jos vainajalla ei ole rintaperillisiä. Jos heitä on, myös aviopuoliso tarvitsee testamentin saadakseen perintöä.

Miten testamentti turvaa avopuolison asumista?

Avopuolison asemaa voi turvata testamentilla. Sillä voidaan antaa esimerkiksi omistusoikeus omaisuuteen tai hallintaoikeus yhteiseen kotiin.

Testamentin rinnalla on kuitenkin huomioitava vainajan lasten oikeus lakiosaan. Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, jonka kukin rintaperillinen saisi ilman testamenttia.

Jos varallisuus on pääosin kiinni kodissa ja lapset vaativat lakiosansa, niiden toteuttaminen voi edellyttää kodin myymistä, ellei muuta omaisuutta tai rahoitusta ole. Testamenttiin perustuva hallintaoikeus ei suojaa avopuolisoa samalla tavalla kuin aviolesken lakisääteinen kodin hallintaoikeus.

Testamentti on siis tärkeä, mutta samalla kannattaa varautua siihen, miten asuminen rahoitetaan ja mahdolliset vaaditut lakiosat maksetaan.

Taloudellinen turva vaikuttaa myös asumiseen

Avio-oikeuden perusteella vähemmän varakas puoliso voi saada osituksessa tasinkoa avioeron yhteydessä tai leskeksi jäätyään. Laskenta perustuu avio-oikeuden alaiseen nettovarallisuuteen. Avioehto sekä lahja- ja testamenttimääräykset voivat rajata laskentaan kuuluvaa omaisuutta. Lainmukainen tasinko on verovapaata.

Perintöverotuksessa voi säästyä pitkä penni, joka jää käytettäväksi esimerkiksi asuntolainaan ja muihin asumiskuluihin. Esimerkiksi 100 000 euron omistusoikeudella saadusta perintöosuudesta aviopuolison vero on vuoden 2026 säännöillä puolisovähennyksen ansiosta nolla euroa. Toiseen veroluokkaan kuuluvan avopuolison vero on 18 600 euroa, kun muita vähennyksiä ei ole.

Avopuoliso saa kuitenkin saman veroluokan ja puolisovähennyksen kuin aviopuoliso, jos parilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai aiempi keskinäinen avioliitto. Tämä ei kuitenkaan tuo avopuolisolle lakimääräistä perintöoikeutta, aviolesken asumissuojaa eikä avio-oikeuteen perustuvaa oikeutta tasinkoon.

Avioliitto tuo turvaa myös arjen aikana: puolisoiden on osallistuttava kykynsä mukaan yhteiseen talouteen ja toistensa elatukseen. Avopuolisoilla ei ole vastaavaa lakisääteistä elatusvelvollisuutta.

Kirjoitus on yleisluonteinen katsaus. Se ei ole yksilöllistä oikeudellista tai verotuksellista neuvontaa. Oman tilanteen vaikutukset kannattaa selvittää asiantuntijan kanssa.

Kirjoittanut

Aino